Kaikkialla maailmassa pitäisi olla tarjolla hyvää ruokaa, joka ei maksa maltaita. Mutta mikä tekee ruoasta hyvää tai huonoa? Ravintosisältö? Maku? Ympäristövaikutus? Vai se, miten raaka-aineet on kasvatettu ja korjattu ja kuka sen on tehnyt?
Kaikki nämä tekijät vaikuttavat päivittäin tekemiimme ruokavalintoihin. Emme kuitenkaan useinkaan mieti, miten valintamme vaikuttavat maailman väestöön tai planeettaamme ylipäänsä.
Monimutkaiset, toisiinsa kytkeytyneet prosessit, joiden kautta ruoka päätyy pellolta pöytään, eivät selvästikään ole reiluja kaikkien kannalta. Hävikkiä syntyy liikaa ja luonnonvaroja haaskataan.
Maailmassa on kaksi miljardia ylipainoista ihmistä, mutta samaan aikaan miljardi ihmistä näkee nälkää. Yli 20 prosenttia kaikista kasvihuonekaasuista syntyy elintarviketeollisuudessa, ja silti kolmannes ruoasta heitetään pois.
Yhtenä maailman suurimmista elintarvikevalmistajista meillä on velvollisuus auttaa luomaan maailmanlaajuinen elintarvikejärjestelmä, joka on reilu kaikille. Siksi lanseeraamme Future Foods -aloitteen, joka auttaa ihmisiä siirtymään kohti terveellisempää ruokavaliota ja vähentämään elintarvikeketjun ympäristövaikutuksia. Sitoudumme aloitteessa seuraaviin tavoitteisiin:
Nämä uudet tavoitteet tukevat myös maailmanlaajuisia sitoumuksiamme varmistaa metsäkatoa aiheuttamaton toimitusketju vuoteen 2023 mennessä, puolittaa ensiömuovin käyttömme vuoteen 2025 mennessä ja saavuttaa nettonollapäästöt kaikissa tuotteissa vuoteen 2039 mennessä.
Miksi kasvipohjaisia elintarvikkeita siis tarvitaan? Eläinmaatalous on toiseksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja heti fossiilisten polttoaineiden jälkeen. Se kiihdyttää metsäkatoa, saastuttaa vesiä ja ilmaa ja heikentää luonnon monimuotoisuutta. Lihan kulutuksen vähentäminen on tärkeää. Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että kasvipohjaiseen ruokavalioon siirtyminen voi pienentää hiilijalanjälkeä jopa 35 prosenttia.
Tiedämme siis, että monipuolinen kasvipohjainen ruokavalio on hyväksi terveydellemme ja maapallolle. Jos haluamme ihmisten muuttavan elintapojaan, kasvipohjaisten vaihtoehtojen on kuitenkin oltava entistä helpommin saatavilla, edullisempia ja houkuttelevampia. Niiden on oltava helppoja ja itsestään selviä valintoja.
Kasvipohjaisisten tuotteiden uuden yhden miljardin euron myyntitavoitteen ansiosta asiakkaamme saavat brändeiltämme entistä laajemman valikoiman vegaanisia ja kasvisvaihtoehtoja.
Lähestymistapa on hyväksi paitsi maapallolle myös liiketoiminnalle. Ostimme johtavan lihankorvikeyhtiön The Vegetarian Butcherin kaksi vuotta sitten, ja sen jälkeen olemme laajentaneet brändiä jo 30 maahan. Vegaaninen Hellmann’s-majoneesi on saatavana 33 maassa, ja Ben & Jerry’s -valikoimassa on tällä hetkellä seitsemän maidotonta vaihtoehtoa. Magnumin ensimmäinen vegaaninen jäätelö sai puolestaan PETAn palkinnon vuoden 2019 parhaana vegaanisena jäätelönä.
Emme voi päättää, mitä ihmiset haluavat syödä, mutta voimme tuoda entistä terveellisempiä ja kasvipohjaisia vaihtoehtoja kaikkien ulottuville
toteaa Unileverin Foods & Refreshment -divisioonan johtaja Hanneke Faber.
Ruokavaliomuutosten lisäksi elintarvikejärjestelmän tasapainottaminen edellyttää hävikin vähentämistä. Tällä hetkellä kolmasosa maailmassa tuotetusta ruoasta heitetään pois, ja 40–45 prosenttia hävikistä syntyy kodeissa.
World Resources Instituten vanhempi Fellow-jäsen ja johtaja Liz Goodwin toteaa, että hävikin talous- ja ympäristövaikutukset ovat valtavat: ”Ruokahävikki vaikuttaa merkittävästi maailmantalouteen, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Se aiheuttaa noin 8 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä sekä haaskaa ruoan tuottamiseen käytetyn maan ja veden.”
Champions 12.3 10x20x30 -ohjelmaan osallistumisen myötä olimme jo ennestään sitoutuneet puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä. Nyt kiristämme tavoitetta ja asetamme määräajaksi vuoden 2025.
”Tarvitsemme mahdollisimman monta yritystä mukaan elintarvikehävikin priorisoimiseen ja vähentämiseen”, Goodwin lisää.
Terveellisempään ruokavalioon siirtyminen edellyttää myös sitä, että olemassa olevia elintarvikkeita muokataan vastaamaan tiukimpia ravitsemuksellisia vaatimuksia.
Tuotteiden sokerin, suolan ja kalorien määrän vähentäminen on keskeinen osa tätä sitoumusta. Olemme jo rajoittaneet lasten jäätelöiden energiamäärän 110 kaloriin ja vähennämme suolan, sokerin ja kalorien määrää yhä useammissa tuotteissa, esimerkiksi Lipton Ice Tea -tuotteissa, joissa on nyt 30 prosenttia vähemmän sokeria kuin aiemmin.
Future Foods -strategialla pyrimme laajentamaan sitoumusta vuoteen 2022 mennessä niin, että 85 prosenttia elintarvikkeistamme auttaa kuluttajia varmistamaan, että suolan saanti on enintään 5 grammaa suolaa päivässä. Lisäksi tavoitteena on, että 95 prosenttia jäätelöistämme sisältää korkeintaan 22 grammaa sokeria ja 250 kaloria annosta kohden vuoteen 2025 mennessä.
Olemme myös sitoutuneet tuottamaan entistä enemmän elintarvikkeita, joihin on lisätty ravintoaineita. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan kaksi miljardia ihmistä kärsii mikroravinnepuutoksesta. Puutosta voidaan kuitenkin helposti ehkäistä täydentämällä elintarvikkeita pienillä, turvallisilla määrillä välttämättömiä mikroravinteita, kuten A- ja D-vitamiinia, jodia, rautaa ja sinkkiä.
Tämän vuoksi pyrimme kaksinkertaistamaan ravintoarvoltaan hyödyllisten tuotteiden määrän vuoteen 2025 mennessä. Tällä tarkoitamme ruokia, jotka sisältävät vaikuttavan määrän vihanneksia, hedelmiä, proteiineja tai mikroravinteita, kuten sinkkiä, rautaa, omega-3-rasvahappoja ja jodia.
Esimerkkinä toimivat vastaavat asemansa vakiinnuttaneet tuotteet, kuten Horlicks Classic, jota on täydennetty 21 mikroravinteella ja joka on ollut suuressa suosiossa Etelä-Aasiassa jo sukupolvien ajan.
Aloitteissa menestyminen edellyttää innovaatioita, jotka auttavat meitä saavuttamaan uudet terveystavoitteet mausta tinkimättä.
Alankomaisen Wageningenin yliopiston kampuksella sijaitsevassa The Hive -elintarvikeinnovaatiokeskuksessamme uurastaa yli 500 asiantuntijaa luodakseen ravitsevien ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaavien elintarvikkeiden uuden sukupolven. Keskuksessa toimii muun muassa biotekniikan start-up-yritys Algenuity, joka kartoittaa yhdessä tutkimus- ja kehitystiimimme kanssa uusia tapoja tuoda mikrolevästä valmistettuja elintarvikkeita markkinoille.
Tällainen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää kunnianhimoisten tavoitteidemme saavuttamiseksi. Kutsumme myös maanviljelijät, kansalaisjärjestöt, yliopistot ja yhteisöt mukaan luomaan kestävän kehityksen mukaisia, kipeästi kaivattuja muutoksia maailman elintarvikejärjestelmään.
Oivia esimerkkejä kehityksestä ovat Ben & Jerry’sin Caring Dairy -ohjelma, jossa kestävän kehityksen periaatteita noudattaville tuottajille maksetaan muita enemmän, ja Knorrin ja WWF-UK:n laatima Future 50 Foods -raportti, joka kertoo mitä ruokia meidän kaikkien tulisi syödä enemmän. Vaikka ohjelmien sisältö vaihtelee, tavoite on aina sama: elintarvikejärjestelmän korjaaminen kaikille reiluksi.
”Keskivertoihmisen päivittäisen ruokavalion on muututtava dramaattisesti seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana, jotta voimme turvata maapallon väestön ravinnonsaannin ympäristöä tuhoamatta. Voimme aloittaa ongelmien ratkaisemisen muuttamalla ruokailutottumuksia, parantamalla ruoantuotantoa ja vähentämällä hävikkiä”, sanoo Johns Hopkinsin yliopiston Bloomberg-nimityksen saanut maailmanlaajuisen elintarvike- ja maatalouspolitiikan ja -etiikan apulaisprofessori Jessica Fanzo.
Fanzo jatkaa: ”Unileverin sitoumukset auttavat ihmisiä muuttamaan ruokavaliotaan tuotteilla, jotka he tuntevat ja joista he pitävät.”
Future Foods -strategiamme ilmaisee sitoutumistamme muuttaa elintarvikeliiketoimintaamme sekä sitoutumistamme auttaa muuttamaan maailman elintarvikejärjestelmää. Vasta se takaa, että kaikille ja kaikkialla on tarjolla terveellistä ja edullista ruokaa, joka on hyväksi planeetallemme.
Teemme aina mielellämme yhteistyötä kestävään kehitykseen perustuvan tulevaisuuden rakentamiseksi.