Unileverillä valmistelemamme Ilmastosiirtymän toimintasuunnitelma (PDF 7.98 MB) määritelee toimenpiteet, joiden avulla voimme saavuttaa ilmastotavoitteemme, joihin kuuluu päästövaikutusten puolittaminen kuluttajatuotteissamme vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2010 tilanteeseen ja nettonollapäästöjen saavuttaminen arvoketjussamme vuoteen 2039 mennessä.
Haastattelusarjassa tuomme esille ihmisiä, jotka auttavat toteuttamaan toimintasuunnitelmaamme ja saavat muutoksen aikaan.
Logistiikkajohtaja Sundarrajan Bhyravan hallinnoi Unileverin globaaleja meri- ja ilmakuljetuksia. Seuraamme laivausten päästöjä reaaliajassa virtuaalisessa meriliikenteen valvomossa, ja teemme yhteistyötä kumppaniemme ja poliittisten päättäjien kanssa laajemman järjestelmämuutoksen saamiseksi, hän kertoo työstä, jonka tavoitteena on laivaustemme saaminen entistä kestävämmäksi.
Mitä tehtäväsi sisältävät?
Iso osa tehtävästäni kattaa Unileverin kansainvälisen merkikuljetusverkoston suunnittelun ja toteutuksen. Kuljetamme noin 150 000 konttia vuodessa, joten meillä on aina noin 10 000 konttia merellä. Meidän tulee tarkastella näiden laivausten toteutusta, esimerkiksi sitä, onko kuljetuksissa viivästyksiä. Entä mikä on niiden kustannus? Tai pystymmekö parantamaan tehokkuutta? Keskitymme työssä päivittäisiin asioihin, kuten kuluihin ja palveluihin, ja kuinka pystymme seuraamaan kaikkea.
Työskentelen myös Virtuaalisessa meriliikenteen valvomossa, jonka otimme käyttöön vuonna 2021. Tämä on keskitetysti hallittu järjestelmä, joka kytkee ja suorittaa kaikki meri- ja laivaliikenteen tapahtumamme. Se vie meitä lähemmäksi mallia, jossa yksi johtava logistiikkatuottaja käyttää keskitettyä järjestelmää, jolla hallitaan kaikkia globaaleja liikkeittämme.
Sen lisäksi hallinnoin merikuljetustemme päästöjen poistamista. Olemme selvittäneet missä olemme tällä hetkellä meriliikenteen päästöjen osalta, ja kuinka voimme vähentää ilmastovaikutustamme. Alkutoimenpiteissämme olemme keskittyneet tehokkuuksien parantamiseen, käyttämiemme konttien määrän pienentämiseen ja niiden energiavaatimusten pienentämiseen ja odotusaikojen lyhentämiseen. Sen jälkeen keskitymme muutokseen, kuten seuraavan sukupolven alusten ja polttoaineiden käytön selvittämiseen.
Miksi laivausten päästöjen hillintä on tärkeää?
Globaalin meriliikenteen kokonaispäästöt ovat samaa luokkaa kuin mitä päästöiltään kuudenneksi suurin maa tuottaa. Joten kyse on Saksan kaltaisen maan kokonaispäästöistä. Laivaliikenne on lisäksi lähtenyt hitaasti liikkeelle ilmastotoimissa. Polttoaineille ei ollut päästöstandardeja ennen vuoden 2019 loppua, kun Kansainvälinen merenkulkujärjestö asetti raja-arvot rikin käytölle. Joten tällä toimialalla on vielä paljon tehtävää.
Unileverille merikuljetuksista syntyy vain hyvin pieni osa logistiikamme kokonaispäästöistä, jotka puolestaan muodostavat vain 3% kaikista päästöistämme. Mutta ilmastonmuutos on kaikkien ongelma, ja siksi meidän kaltaistemme suuryritysten on rahdin omistajina ja laivaajina näytettävä esimerkkiä.
Mitä käytännön toimia laivausten päästöjen vähentämiseksi on tehty?
Tavoittelemme laivakuljetusten päästöjen vähentämistä 40% vuoteen 2029 mennessä verrattuna vuoden 2020 tasoon, minkä jälkeen tavoitteena on nettonollapäästöt vuoteen 2039 mennessä. Kuten mainitsin, nopeasti saavutettavat tulokset liittyvät tehokkuuteen, kuten siihen, mikä on optimaalisen mallinen kontti. Kuinka voimme varmistaa, että ne lastataan täyteen? Kuinka voimme lyhentää kuljettua matkaa? Sen jälkeen tulee varmistaa, että käytämme oikean tyyppisiä aluksia. Mittaamme alusten päästöjä kauppareitin tasoihin, ja olemme myös alkaneet käyttää päästötehokkutta yhtenä kriteerinä, jolla valitaan kuljettajia kilpailutuksessamme.
Nämä ovat helposti saavutettavia tavoitteita, ja ne auttavat meitä saavuttamaan 40% päästövähennystavoitteen, mutta ne eivät riitä nettonollapäästöjen saavuttamiseksi vuoteen 2039 mennessä. Tämän takia selvitämme myös seuraavan sukupolven alusten ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä. Mutta merenkulkuala ei ole yhtenäinen tässä asiassa. Jotkin rahtiyritykset ovat esimerkiksi ottaneet käyttöön askeleittain lisääntyvän eloperäisistä lähteistä peräisin olevien biopolttoaineiden käytön. Se on öljyä parempi vaihtoehto, mutta yksittäisenä toimena se ei ole riittävä, vaikka kyse olisi kestävällä tavalla paikallisilta markkinoilta hankitusta polttoaineesta. Joten näemme tämän vain väliaikaisena ratkaisuna.
Toiset rahtiyhtiöt ovat tehneet päätöksen siirtymisestä suoraan nollapäästöihin, joten he tutkivat metanolin, ammoniakin ja vetyyn perustuvien ratkaisujen käyttöä. Mutta nämä ovat kaikki kehityksen alla olevia teknologioita, eikä mitään ole vielä otettu käyttöön skaalattavalla tavalla.
Näihin polttoaineisiin liittyy myös niiden tuotantoketjun alkupään huomioon ottaminen. Työskentelemme kohti täydellistä alkuperän ja loppukäytön kattavaa päästä-päähän-mallia. Eli jos polttoainetta voidaan pitää puhtaana, niin missä ja miten se on tuotettu? Mitä päästöjä syntyy tässä prosessissa? Tällä hetkellä nollapäästöisistä polttoaineista ei ole olemassa riittävästi selvyyttä, mutta seuraamme tarkasti muutamana seuraavana vuotena teollisuudenalalla toteutettavia testauksia.
Kuinka virtuaalinen meriliikenteen valvomo auttaa vähentämään omia päästöjämme ja alentamaan kustannuksiamme?
Virtuaalinen valvomomme on suorassa yhteydessä merikuljetuksiin ja satelliittitietojen tuottajiin, jotka seuraavat ja jäljittävät kuljetuksia, ja yrityksiin, jotka tuottavat tietoja ulkoisista uhista ja riskeistä. Tämä luo digitaalisen infrastruktuurin, jonka avulla voimme seurata kuljetuksiamme reaaliajassa. Kun järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2021, käytimme sitä asettamaan automaattisia ilmoituksia, joilla ihmiset saivat tietoa haasteista ja viivästyksistä, mikä säästi työntekijöiden aikaa ja paransi tuottavuutta. Sen jälkeen vuonna 2022 aloimme käyttää järjestelmää reaaliaikaisten CO2-mittausten tekemiseen.
Tiedämme jokaiseen kuljetukseen käytetyn aluksen, tiedämme sen kulkeman matkan ja tiedämme käyttämämme konttityypin sekä aluksen yksikköpäästöt. Joten heti kun alus on määränpäässään, päästöt lasketaan automaattisesti ja lisätään seurantajärjestelmäämme. Voimme ositella tämän datan merenkulkureitin, aluksen, markkinan tai maahantuojan mukaan, jotta voimme nähdä missä onnistumme hyvin ja missä emme. Se antaa meille näkyvyyttä päästöihin yksityiskohtaisella tasolla, mikä auttaa meitä kohdistamaan toimenpiteitämme.
Huomasimme, että konttejamme ei täytetty tehokkaasti. Valvomo on auttanut meitä käsittelemään sekä päästöjä että tehokkuutta automaattisella hälytysjärjestelmällä, joka antaa ilmoituksia, jos kapasiteetti on alle 60-prosenttisesti käytössä, ja se tuottaa tietoa tämän kustannuksellisista ja CO2-päästöihin liittyvistä vaikutuksista, mikä tarjoaa vahvan liiketoimintasuunnitelman ratkaisujen löytämiseksi.
Tähän saakka virtuaalinen valvomojärjestelmä on auttanut meitä saavuttamaan 25% säästöt kuluistamme. Se auttoi meitä myös vähentämään laivausten päästöjämme noin 15% vuonna 2022. Keräämme nyt tietoja meren lämpötilasta, joka auttaa meitä optimoimaan lämpötilasäädettävien konttien käyttöä. Seuraamme myös reittien tehokkuuksia käyttämällä kerättyä dataa useiden vaihtoehtojen testaamiseen ja kokeiluun.
Kuinka käytämme vaikutusvaltaamme laajemman järjestelmämuutoksen edistämiseksi?
Olemme osa Cargo Owners for Zero Emission Vessels (coZEV) -aloitetta. Tämä verkosto tuo yhteen useita rahtaajia, jotka ovat sitoutuneet hankkimaan vain skaalattavia nollapäästöisiä polttoaineita käyttäviä merikuljetuspalveluita vuoteen 2040 mennessä. Keskustelemme siitä, mitä teollisuudessamme tapahtuu, mitä voimme tehdä omassa toimiympäristössämme ja kuinka voimme vaikuttaa politiikkaan laajemmin.
Kun lainsäätäjät hyväksyivät ensimmäiset vihreiden laivapolttoaineiden vaatimukset vuonna 2022, olimme yksi niistä 50 teollisuusjärjestöstä, jotka vaativat EU:ta nostamaan vihreän vedyn osuuden laivauksissa 2 prosentista 6:een vuoteen 2035 mennessä. Olemme myös mukana Global Maritime Forumissa, jossa selvitellään yleistä politiikkaa ja sitoutumista sekä Aspen Instituten työryhmissä, joissa käsitellään merenkulun päästöttömyyttä.
Tässä meillä on rahdin omistajana suuri rooli. Meidän kaltaisemme rahtipalveluiden käyttäjä, jolla objektiivinen näkemys siitä, mikä on hyväksi planeetalle, joka tukee oikeita aloitteita pitkän aikavälin palvelukumppanuukisen kautta ja joka on sitoutunut politiikkaan, on osoitus siitä, että olemme tosissamme pyrkiessämme hiilineutraaliuteen.
Vaikka Unilever onkin vain pisara meressä, meidän pisarallamme on merkitystä, koska voimme auttaa muita muutoksen edistämisessä. Lainaan mielelläni Gandhia, joka sanoi: ”ole muutos, jonka haluat nähdä”. Merenkulkuala voi vaikuttaa monitahoiselta, mutta oma näkemykseni on, että yhdessä muiden suuryritysten kanssa meidän tulee pyrkiä positiiviseen muutokseen keskittymällä siihen, mihin pystymme itse vaikuttamaan ja lähettää signaali puhtaampien polttoaineiden kysynnästä. Muutos voi tapahtua hitaasti ja saatamme ottaa matkalla takapakkia, mutta pääsemme lopulta maaliin, jos vain jatkamme yrittämistä.