Siirry kohtaan sisältö

A child in a blue cap picking up plastic from a beach

Huolta kantavasta sukupolvesta toiminnan sukupolvi

Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että nuoret eivät toimi tärkeiksi kokemiensa asioiden puolesta siksi, koska he eivät välitä vaan siksi, koska he eivät usko kenenkään muunkaan välittävän. Uuden Lika on hyväksi -projektin tarkoituksena on voimauttaa nuoria ja saada heidät toimimaan osoittamalla heille, etteivät he ole yksin.

Nuorilla on paljon empatiaa ja myötätuntoa. He välittävät aidosti niin muista ihmisistä kuin maapallomme tulevaisuudesta, ja he haluavat toimia myös muiden hyväksi.

Nuoret kuitenkin ajattelevat, usein erheellisesti, etteivät heidän ikätoverinsa ja lähipiirinsä aikuiset jaa samoja huolenaiheita heidän kanssaan. Siksi he voivat tuntea olevansa pelkojensa kanssa yksin. Se vähentää heidän kiinnostustaan ottaa kantaa heille tärkeisiin asioihin, sillä nuoret pelkäävät, etteivät sovi joukkoon.

Tätä kutsutaan kuiluksi arvojen ja koetun todellisuuden välillä. Se voi saada nuoret pelkäämään tulevaisuutta, mikä vaikuttaa myös heidän hyvinvointiinsa ja mahdollisuuksiinsa.

Nämä ovat muutamia Persilin Lika on hyväksi -projektin toteuttaman tuoreen tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia haasteita vanhemmat ja lapset kohtaavat tällaisina aikoina, kun ekologisen kriisin lisäksi myös sosiaalinen eriarvoisuus ja epätasa-arvoisuus ovat kasvaneet

Persilin Dirt Is Good (DIG) Generation Action White Paper (PDF | 19MB) (PDF 18.06MB) -raportissa esitetään, että nuoria tulisi kannustaa ottamaan kantaa heille tärkeisiin asioihin innostamalla heitä sellaisiin aktiviteetteihin, jotka edistävät kollektiivista myötätuntoa.

Lapsuuden ja vanhemmuuden haasteet muuttuvassa globaalissa ympäristössä

White Paper -raportti perustuu kahteen tutkimusprojektiin. Persil-brändi on toteuttanut tutkimukset Britanniassa ja Turkissa 7-18-vuotiaiden lasten keskuudessa yhteistyössä kansalaisjärjestö Global Action Planin kanssa.

Järjestö on erikoistunut muuttamaan ihmisten toimintaa kestävämmäksi ja järjestää erityisesti kestävyyteen liittyviä koulutuksia.

Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää paremmin, mitkä arvot ovat nuorille tärkeitä, miten he näkevät muiden arvot ja miten se vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa ja haluunsa työskennellä sellaisten asioiden puolesta, joihin he uskovat.

Brändi toteutti myös rinnakkaisen tutkimuksen, jossa selvitettiin, millaisia huolenaiheita lasten toiminta paremman maailman puolesta herättää vanhemmissa ja miten he vanhempina voivat varustaa lapset taidoilla, joita he tarvitsevat (Edelman Data and Intelligence).

Tutkimus paljasti:

  • Vain yksi neljästä vanhemmasta suhtautuu optimistisesti maailmaan, jossa heidän lapsensa kasvavat aikuisiksi.
  • Monet vanhemmat käyttävät ”suojautumistekniikoita” suojellakseen lapsiaan niin maailmanlaajuiselta sosiaaliselta kriisiltä kuin ilmastokriisiltä.
  • Nuoret ovat kuitenkin jo tietoisia näistä realiteeteista ja he ovat ryhtyneet toimiin niiden voittamiseksi.
  • Aikuisten/vanhempien koettu piittaamattomuus toimia näiden asioiden puolesta merkitsi nuorille välittämisen puutetta, mikä heikensi heidän hyvinvointiaan.
  • Jopa 11-vuotiaat lapset uskoivat, etteivät heidän ystävänsä ja perheensä jakaneet heidän huolenaiheitaan, vaikka se ei olisi ollut totta.
  • Ikävuosiin 14–16 mennessä kuilu arvojen ja koetun todellisuuden välillä sai monet uskomaan, että heidän ikätovereidensa arvot olivat itsekeskeisempiä kuin ne todellisuudessa olivat.
P

Myötätuntoon perustuva kollektiivinen toiminta

Vaikka arvojen ja koetun todellisuuden välinen kuilu on näkynyt aikuisten tutkimuksissa, se näkyi nyt ensi kertaa lasten maailmassa.

Vääristynyt kuva muiden ihmisten tärkeysjärjestyksestä voi vaikuttaa kielteisesti lapsiin ja vähentää heidän henkistä hyvinvointiaan, lisätä huolta tulevaisuudesta ja aiheuttaa vastahakoisuutta toimia heille tärkeiden asioiden puolesta.

Sen vuoksi DIG lanseeraa maailmanlaajuisen ohjelman, jonka tarkoitus on inspiroida lapsia ja nuoria toimimaan sellaisten asioiden puolesta, jotka ovat heille tärkeitä. Toiveemme on, että alkaessaan toimia yhdessä he huomaavat monien muidenkin jakavan samat arvot ja saavat siitä varmuutta jatkaa työtä myönteisen muutoksen puolesta.

Tulevaisuuden kuunteleminen

Persil järjesti White paper -raportin lanseerauksen kunniaksi paneelikeskustelun. Siinä pohdittiin, millaista tukea nuoret tarvitsevat saadakseen aikaan muutoksen, jonka he haluavat nähdä tulevaisuudessa.

Kuulluksi tulemisen tarve oli vallitseva teema keskustelussa. Monista nuorista tuntuu usein siltä, ettei heidän mielipiteellään ole väliä, kertoi 16-vuotias Josita Sunderlandista.

”Melko usein nuorista tuntuu siltä, ettei heitä kuunnella ja haluta kuulla. Näin on etenkin silloin, kun he ovat tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joita he arvostavat, kuten opettajien ja vanhempien, eli juuri sellaisten ihmisten kanssa, joilta nuoret hakevat inspiraatiota ja motivaatiota”, Josita kertoo.

Pääopettaja Alison Kriel oli tästä samaa mieltä ja kertoi juuri näiden näkökulmien olevan Lika on hyväksi -projektin ytimessä. ”Tällaisten projektien hienous on juuri siinä, että tuomme esiin lasten äänen. Lapsilla on oikeus kertoa mielipiteensä. Juhlistetaan sitä, mitä sanottavaa heillä on.”

Esimerkillä johtaminen

Keskustelussa korostettiin myös mentorien tärkeyttä. On tärkeää, että nuorilla on mentoreita, kuten opettajia, vanhempia tai jopa organisaatioita, joiden kanssa he voivat käsitellä huolenaiheitaan.

Tati Lindenberg, Unileverin Dirt Is Good Marketing VP, totesi: ”Nuorille on voimauttavaa nähdä koko yhteisön, mukaan lukien isojen yritysten, tekevän jotakin muutoksen eteen, ja se innostaa myös heitä toimimaan. Sen ansiosta he eivät tunne olevansa yksi huoliensa kanssa. Se saa heidät ryhtymään toimiin tärkeiden asioiden puolesta ja lisää nuorten hyvinvointia. Uskon vahvasti, että yrityksillä on mahdollisuus ja velvollisuus oman toimintamme kautta osoittaa, että välitämme.”

Puhuja ja kirjailija Richard Gerver oli samaa mieltä: ”Voimme auttaa saamaan aikaan syvällisen muutoksen tapaan, jolla nuoret näkevät itsensä ja oman roolinsa maailmassa, jos panemme lapsemme kaiken ytimeen ja onnistumme kolmessa asiassa: yhteistyössä, viestinnässä ja sukupolvien yhdistämisessä yhteiskunnan eri tasoilla.”

Ystävällisyyden ja myötätunnon arvon juhlistaminen

Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii syvällistä muutosta asenteisiin. Meidän tulee myös varjella nuorten luontaista myötätuntoisuutta ja vaikuttamishalua, sillä usein he menettävät ne varttuessaan.

”Kun lapset kasvavat, he lakkaavat pikkuhiljaa uskomasta omaan kykyynsä saada aikaan muutoksia”, Richard sanoo. ”Näin tapahtuu osittain siksi, että meistä lasten tulee jollain tavalla ansaita oikeutensa olla älykkäitä, teräviä ja toimia tärkeinä pitämiensä asioiden puolesta. Meidän täytyy kääntää narratiivi ja antaa lasten loistaa jo nuoresta pitäen.”

Ympäristötieteilijä Cara Augustenborg on samaa mieltä. ”Lapset syntyvät myötätuntoisina, se on luonnostaan osa heitä. Kun lapsemme kulkevat koulujärjestelmän läpi, heidän yhteytensä toisiinsa heikkenee ja he alkavat nähdä toisensa ja ympäröivän maailman kielteisemmässä valossa. Meidän on ryhdistäydyttävä. Meidän täytyy alkaa arvostaa myös sellaista oppimista, jota ei voida mitata.”

Jos DIG:n kaltaiset projektit voivat rakentaa sillan arvojen ja koetun todellisuuden välisen kuilun yli ja innostaa nuoria toimimaan, maapallomme ja koko yhteiskuntamme tulevaisuus voi olla parempi. Lisäksi se edistää lastemme hyvinvointia pitkällä tähtäyksellä.

Kuten Yale School of Management -bisneskoulussa luennoiva tohtori Emma Seppälä toteaa: “Tutkimus on osoittanut, että epäitsekkäät ja myötätuntoisten teot eivät anna äkillistä dopamiinipiikkiä, joka katoaa nopeasti. Sen sijaan ne antavat tyydytystä, joka kestää pitkään.”