Miten virtauksesta kasvaa hyökyaalto? (PDF 2.57 MB)
8 asiaa joilla yrittäjät voivat tuoda turvallista vettä miljoonille
Turvallisen juomaveden ja puhtaanapidon saatavuus on jokaisen oikeus. Aivan kuten oikeus vapauteen tai oikeus oikeudenmukaiseen julkiseen oikeudenkäyntiin. Nämä eivät eroa mitenkään toisistaan.
Mutta todellisuudessa maailma ei aina toimi näin. Eikä tämä johdu yrityksen puutteesta. Joka vuosi miljardeja dollareita käytetään hankkeisiin, joilla parannetaan vesi-, sanitaatio- ja hygieniapalveluita (WASH) -ja joista monet ovat esimerkillisiä.
Edistyminen on kuitenkin edelleen uskomattoman hidasta. On selvää, että tarvitaan uudenlaista ajattelua ja toimintatapoja. Mutta miten ne löytyvät?
Vaikutuksen tekevät yrittäjät astuvat esiin
Ruohonjuuritaso bisnes. Ei, ei valtavia yksityistettyjä vesilaitoksia. Maailman köyhimpien kotitalouksien auttamiseksi todella mielenkiintoiset innovaatiot tapahtuvat muualla: ruohonjuuritason yrittäjien keskuudessa.
Yhteisenä missionaan tarjota turvallista vettä kaikille nämä yrittäjät ylläpitävät pieniä, yhteisöllisiä järjestöjä, jotka toimivat tyypillisesti suoraan jalkautumalla. Ne erottuvat muista toimintamallillaan. Sen sijaan, että ne nojautuisivat toiminnassaan avustuksiin, yrittäjät etsivät tapoja saada tuloja tarjoamistaan palveluista.
Otetaan esimerkiksi Suvidha-keskus Intiassa Mumbaissa, jonka Unilever perusti vuonna 2016. Sen palvelut maksavat aikuisille vain 1-3 rupeaa (0,01-0,03 euroa) päivässä (lapset saavat palvelut ilmaiseksi). Perheillä on myös mahdollisuus hankkia kiinteähintainen kuukausipassi (noin 150 rupiaa).
Tämän maksukäyttäytymismallin tavoitteena ei ole pelkästään saada WASH-palveluita edullisemmaksi kertoo Unileverin President of Home Care, Kees Kruythoff. Loppujen lopuksi kyse on siitä, että WASH-ohjelmaan liittyvät palvelut alkavat toimia ajan mittaan itsenäisemmin.
"Tällaiset innovatiiviset mallit vähentävät palveluntarjoajien luottamusta hyväntekeväisyyspääomaan ja lisäävät yksityisen pääoman saatavuutta kasvun nopeuttamiseksi ja tarjoaa miljoonille ihmisille turvallisempaa vettä", hän sanoo.
Virtauksesta hyökyaalloksi
Kokeilemme Unileverillä useita markkinapohjaisia toimia etenkin Afrikassa ja Aasiassa, kuten esimerkiksi Suvidha-keskus, missä turvallisen juomaveden käyttö puuttuu massoilta. Uskomme, että nämä ja vastaavat esimerkit edustavat valtavaa hyödyntämätöntä potentiaalia.
Siksi pyysimme asiantuntijayritys EY:tä analysoimaan tämän hetken parhaita esimerkkejä. Seuraavassa tarkastellaan kahta raportin avaintulosta (PDF 2.57 MB), joka julkaistaan tänään.
Sama malli ei sovi kaikille
Ei ole olemassa "autuaaksi tekevää" mallia, kun tarvitaan markkinoiden voimaa tuomaan turvallista vettä joihinkin maailman köyhimpiin ja syrjäytyneimpiin yhteisöihin.
Kuten missä tahansa liiketoiminnassa menestys riippuu sosiaalisista yrityksistä, jotka vastaavat paikallisiin olosuhteisiin. Mikään markkina-alue ei ole sama: asiakkaiden tulotasot poikkeavat toisistaan, keinoihin liittyvät haasteet vaihtelevat ja kulttuuriset normit ovat erilaisia.
Kuten EY-raportin laatijat toteavat: "On tärkeää ymmärtää, että laajassa mittakaavassa saavutukset riippuvat parhaasta ratkaisusta, joka sopii tiettyjen olosuhteiden yhdistelmään."
‘"Paras osuvuus” ei välttämättä tarkoita "luokan parasta". Yksinkertaiset ratkaisut tarjoavat usein parempia tuloksia kuin monimutkaisemmat (ja usein kalliimmat) vaihtoehdot.
Tarve "aloittaa yksinkertaisesti" on näkemys, jonka Nigeriassa sijaitsevat Vesikeskuksemme ovat ottaneet keskeiseksi toiminnassaan.
Keskuksia johtavat paikalliset naisyrittäjät alkavat usein varsin vähäisellä kokemuksella liiketoimintasuunnitelmasta, joten he todella toteuttavat työssä oppimista, sanoo Unileverin Home Care-divisioonan Global Brand Manager Barbara Ryl.
"Tämän seurauksena he oppivat koko ajan uusia taitoja. Joten on erittäin tärkeää pitää asiat yksinkertaisina eikä liian insinöörimäisinä.
Otetaan esimerkiksi jotain niin yksinkertaista kuin kirjanpito. Yrittäessämme lisätä tehokkuutta testattiin keskusten kesken digitaalista ratkaisua käyttämällä tablettitietokoneita ja huippuluokan ohjelmistoja. Lopulta kuitenkin uusi toimintatapa osoittautui aivan "liian monimutkaiseksi", Barbara myöntää.
Toinen EY:n tutkimista onnistuneista esimerkeistä on ”lean-ajattelutapa”, jossa jatkuvasti parannettiin ja kokeiltiin.
“Vesiensuojeluyritysten on oltava valmiita muokkaamaan nykyisiä malleja ... tuomalla innovatiivisia uusia ideoita ja liiketoimintamalleja", raportissa todetaan.
Vesikeskukset edustavat edellä mainittua ketteryyttä palvelumallissaan. Keskukset myyvät vettä suoraan myymälään sekä tilausperusteisen jakelupalvelun kautta. Ne palvelevat myös jälleenmyyjiä, jotka myyvät vettä syrjäisillä alueilla asuville asiakkaille.
Vaikka on tärkeää pyrkiä kohti suurempaa rakennetta ja vakiintuneita rakenteita, Barbara sanoo, että tarvetta pysyä muuntautumiskykyisenä ei koskaan poistu. Ihannetapauksessa molempien pitäisi kulkea käsi kädessä.
"Tarvitaan toimivat peruspuitteet, koska muuten ei ole mahdollisuutta laajentaa toimintaa. Silti aina osan yrityksestä on jatkuvasti taivuttava ja mukauduttava paikalliseen dynamiikkaan."
Pitää olla mahdollisuus laajentaa toimintaa
Pieni voi olla kaunista, mutta merkittävään tuottoon tarvitaan toimintaa laajassa mittakaavassa. Tämä on varsin totta kuin WASH-sektorin sosiaalisissa yrityksissä.
Osittain on kysymys perustaloustieteestä. Toiminnan kasvattaminen kompensoi yrittäjien suhteellisen korkeat kiinteät kustannukset suuren vesimyynnin avulla, koska veden tuottaminen ei maksa paljon.
Toiminnan kasvattamisella on myös yhteys sosiaalisiin vaikutuksiin. Ilman muuta yritysten toiminnan laajempi ulottuvuus auttaa enemmän niitä 2 miljardia ihmistä, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää puhdasta vettä tai sanitaatiota.
Tähän raportista löytyy useita ajankohtaisia suosituksia. Luettelo sisältää suurimman osan nykyisten vahvuuksien säilyttämisestä, pitää salkku mahdollisimman tehokkaasti erossa toimimattomista paikoista ja pitää "pääoma ketteränä".
Kolmas näistä resonoi erityisesti Clive Allisonin korviin. Clive on Unileverin Chief Sustainability Officen innovaatioiden ja uusien liiketoimintamallien globaali johtaja ja työskentelee tiimin kanssa, joka on vastuussa Unileverin ja markkinoiden johtavan Pureit-vedenpuhdistimen kanssa.
Pureit-tuotemerkki kehittää yhdessä kumppaninsa kanssa yhteisössä toimivia vesilaitoksia eri puolilla Intiaa, ja tällä hetkellä on menossa neljä pilottia Karnatakan eteläisessä Intian osavaltiossa.
"Suunnitelmana on luoda paljon enemmän laitoksia, mutta pääomasijoituksia on vaikeaa saada, koska takaisinmaksuaika on liian hidas useimmille kaupallisille sijoittajille", Clive toteaa.
Tämän seurauksena Pureit etsii julkisia ja yksityisiä sosiaaliseen vaikutukseen sijoittavia ja muita niin sanottua "kärsivällistä pääomaa" rahoituksen laajentamiseksi.
Joka tapauksessa kun saa 8 rupiaa (0,1 €) 20 litran kanisterilta, kestää kauemmin tehdä voittoa ja maksaa laitoksen alkuinvestoinnit. Sosiaaliseen pääomaan sijoittavat ymmärtävät tämän.
Pitkään järjestöt, jotka tarjoavat kohtuuhintaista vettä pienituloisille yhteisöille, ovat olleet riippuvaisia hyväntekeväisyydestä ja avustuksista. Clive toteaa: "Nämä turvallisen veden yritykset ovat edistyneet suuresti, mutta alan toimivuuden parantamiseksi on tarvetta kärsivällisen pääoman virralle. "
Jokainen pisara on tärkeä
Tietenkin on tärkeää olla realistinen. Sosiaaliset yritykset ovat vain pieni osa kuvaa. Ne eivät myöskään yksinään varmista oikeutta kaikille maailmassa turvalliseen juomaveteen ja sanitaatioon.
Mutta turvallista vettä toimittavat yrittäjät muuttavat jo nyt miljoonien ihmisten elämää. Toivomme, että toiset ottavat heistä mallia rakentaakseen omaa toimintaansa. Näin voimme yhdessä nopeuttaa saavuttaaksemme hetken, jolloin veden saanti ei ole pelkästään kaikkien oikeus vaan jokaiselle jokapäiväistä todellisuutta.