Miksi suhtaudun intohimoisesti sukupuolien välisen kuilun sulkemiseen
Julkaistu:
Kirjoittanut Katja Freiwald
World Economic Forum -organisaation marraskuussa julkaistu Gender Gap Report osoittaa, että sukupuolten välisen tasa-arvon parantaminen hidas mutta tasainen paraneminen viime vuosikymmenellä pysähtyi vuonna 2017. Katja Freiwald, joka johtaa naisten oikeuksien ja yhteistyön edistämistä kertoo mitä tämä tarkoittaa häntä henkilökohtaisesi.
About the author
Katja Freiwald
Director of Global Partnerships en Advocacy of Women’s Empowerment and Livelihoods
Työssään Chief Sustainability Office-yksikössämme Katja käyttää markkinointiosaamistaan rakentaakseen kumppanuuksia, jotka tukevat käyttäytymisen muutokseen johtavia kampanjoita ja edistävät kestävän kehityksen mukaista toimintaa yrityksissä ja yhteisöissä. Hän hallinnoi kumppanuuksia kansalaisjärjestöjen ja YK:n järjestöjen kanssa mahdollisimman suuren yhteisvaikutuksen aikaansaamiseksi.
Edistymisessä suuri pettymys
Raportti osoittaa, että nykyisen kehityskulun mukaan sukupuolten välisen kuilun sulkeminen kestää globaalisti 100 vuotta, kun sen arveltiin viime vuonna kestävän 83 vuotta. Työpaikoilla kuilun sulkemiseen menee 217 vuotta, viime vuonna siihen arvioitiin tarvittavan 170 vuotta. Tämä käänne on erittäin pettymys.
Lisäksi kuilu on laajentunut raportin kaikkien neljän peruspilarin osalta: koulutustasossa, terveydessä ja eloonjäämisessä, taloudellisissa mahdollisuuksissa ja poliittisen vaikutusvallan lisäämisessä. Tilanne kahden jälkimmäisen kohdalla on erityisen huolestuttava, koska niissä on jo suurimmat aukot, ja edistyminen niiden kaventamisessa oli nopeinta tähän vuoteen saakka.
Jokaisella on velvollisuus kohdella muita ihmisiä tasa-arvoisesti riippumatta heidän sukupuolestaan, uskonnostaan tai taustastaan.
Koska olen juuri palannut äitiyslomalta - yrittäen tasapainottaa työ- ja perhe-elämän – olen kiinnittänyt huomiota alueeseen, johon olen suhtautunut intohimoisesti jo jonkin aikaa eli palkattomaan hoivatyöhön. Siihen liittyy syvälle juurtuneet, vanhentuneet yhteiskunnalliset normit. Jos naisten palkatonta työtä korvattaisiin likipitäen vähimmäispalkkaa vastaavalla määrällä, tämä lisäisi noin 10 biljoonaa dollaria maailmanlaajuiseen taloudelliseen tulokseen.
Aiemmin tänä vuonna julkaisimme raportin – Naisten mahdollisuudet (PDF | 6.3MB)
(PDF 6.31 MB) - jossa esitämme lähestymistapamme sukupuolten epätasa-arvon poistamiseksi. Palkaton hoitotyö on prioriteetti, koska se vaikuttaa välittömästi naisiin päivittäin työpaikoillamme, toimitusketjussamme ja jakeluverkostossamme sekä kuluttajiimme.
Sukupuolten epätasa-arvo on henkilökohtaista
Viiden kuukauden ikäisen lapsen äitinä oleminen on saanut minut ymmärtämään, että sukupuolten epätasa-arvoa ja siihen liittyviä sosiaalisia normeja esiintyy kaikkialla. Esimerkiksi Saksassa, josta olen kotoisin, äidillä on mahdollisuus viettää ensimmäinen vuosi vauvan kanssa. Belgiassa, jossa asun, on palattava töihin 16 viikon kuluttua synnytyksestä. Saksalaisten mielestä olen ”huono äiti” kun palasin töihin näin pian.
Maailmanlaajuisesti naiset käyttävät 2-10 kertaa pidempään aikaa taloustöihin kuten pyykinpesuun, siivoukseen ja ruoanlaittoon sekä lasten ja perheenjäsenten hoitoon kuin miehet. Haluan todeta, että kumppanini tekee oman osuutensa, vaikka tämä ei ole yleinen normi kaikkialla.
Mutta luultavasti suurin rajoitus on kulttuurinen paine, jonka mukaan naisten pitää olla hyviä kaikessa. Ennen naiset jättäytyivät pois töistä. Tänään tuntuu siltä, että meidän odotetaan olevan täydellisisä äitejä ja vaimoja, ja sen lisäksi rakentaa menestyksekäs ura.
Unileverillä minulla on aina ollut itseäni tukeva esimies ja tiimi, jotka ovat mahdollistaneet joustavan työskentelyn. Aikaisemmalla urallani kuitenkin ihmisten pehmeä ja usein myötätuntoinen johtajuus oli heikkoutta. Näin ei ole enää. Mutta itseluottamuksessa on eroja koko ajan: me naiset haluamme asettaa riman korkeammalle kuin mieskollegamme ennen kuin siirrymme urallamme seuraavaan vaiheeseen.
Äitiysloma muutti näkemystäni
Aikaisemmin ajattelin, että tämä asia oli kaikkein yleisin kehitysmaissa. Mutta puhumalla siellä asuvien kollegoideni kanssa en ole enää varma, missä paine on suurempi. Näyttää siltä, että useista Euroopan maista puuttuu infrastruktuuri, jotta molemmat vanhemmat voivat palata työelämään lapsen syntymän jälkeen. Kehitysmaissa tämä on usein mahdollista kotona tapahtuvan tuen avulla – eli yleensä laajennetun perheen kanssa.
Tämä on tullut tärkeä keskustelu meillä kotona ja toimimme tietoisesti, jotta molemmilla olisi ura. En usko, että pystyisimme saavuttamaan sitä, ellei meillä ole mahdollisuutta hyvään päiväkotiin ja lähellä asuvien vanhempien tukea.
Yksilöinä voimme nopeuttaa edistymistä
Meidän on siirryttävä pois lyhytaikaisista ohjelmista kohti sellaisia toimia, jotka koskevat kielteisiä normeja. Jos teemme vain yhden asian se on, että meidän on luotava ajattelutapa ilman stereotypioita. Teemme paljon työtä tämän asian eteen, mukaan lukien Unstereotype Alliance - yli 20 johtavan teollisuusyrityksen koalitio, joka pyrkii poistamaan sukupuoliin kohdistuvat ennakkoasenteet ja haitalliset stereotypiat mainonnasta.
Jokainen, missä vaiheessa ovatkin elämässä ja työssään, on vastuussa siitä, että kohtelee muita tasa-arvoisesti riippumatta sukupuolesta, uskomuksista tai taustasta. Meidän on oltava rehellisiä itsellemme, olla varuillamme omien ennakkoasenteidemme suhteen sekä olla aktiivisia, jotta naiset ja miehet voisivat menestyä yhdessä.
